Mitä on dialogi?

Teksti on alunperin julkaistu Plato Managementin blogissa, 2017.

Pyydän sinua pysähtymään hetkeksi. Muistatko, milloin olet viimeksi kokenut, että toinen ihminen todella kuuntelee sinua ja todella yrittää ymmärtää sinun näkökulmaasi tai käsitystäsi jostain asiasta?

Entä toisin päin: milloin olet itse todella kuunnellut toista? Milloin olet todella yrittänyt ymmärtää toisen ihmisen käsitystä jostain asiasta, josta sinulla on eriävä käsitys?

Jos olemme aivan rehellisiä, meillä on tällaisia kokemuksia ällistyttävän harvoin.

”Milloin viimeksi todella kuuntelit toista?”

Muistele keskusteluja, joissa keskustelukumppanisi ei ole malttanut kuunnella sinua, vaan ainoastaan odottanut vuoroaan päästä kertomaan omista näkemyksistään. Muistele myös kaikkia niitä keskusteluja, joissa sen sijaan, että yrittäisit ymmärtää toisten käsityksiä, oletkin varkain alkanut kertoa omistasi ja pyrkinyt osoittamaan omaa oikeamielisyyttäsi.

Kuulostaa tutulta, eikö?

Ystävällisen jutustelun yksi tarkoitus on ystävyyssuhteen vaaliminen. Tarkoitus ei ole jakaa, vaihtaa informaatiota tai tutkia jotain asiaa keskustellen, vaan yksinkertaisesti nauraa ja olla läsnä. Kuitenkin ystävällinen keskustelu muuttuu melkein kuin luonnostaan yllä kuvatun kaltaiseksi kilvoitteluksi, joskus kiivaaksi väittelyksi.

”Dialogissa ei ole voittajia eikä häviäjiä.”

Poliittinen debatti tai neuvottelu ovat oma lukunsa. Neuvotteluja voi käydä ja agendaa voi ajaa ilman pyrkimystä vastakkaisten käsitysten ymmärtämiseen.

Milloin me sitten yritämme ymmärtää toista ihmistä?

Jutustelu, väittely tai neuvottelu eivät ole sama asia kuin dialogi. Joskus väittely ja neuvotteleminen ovat haastavia asioita. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että tarvitsisimme eniten apua kunnollisen dialogin käymisessä ja sen tärkeyden ymmärtämisessä.

Dialogin pitäisi olla demokraattisen yhteiskunnan keskeisempiä kansalaistaitoja.

”Dialogi on väylä yhteisten asioiden tutkimiselle.”

Dialogi on osallistujien tasa-arvoon perustuva moniääninen keskustelu. Dialogissa ei puolusteta omia käsityksiä eikä hyökätä toisten käsityksiä vastaan. Dialogissa ei ole voittajia eikä häviäjiä.

Dialogi on väylä osallistujien yhteiselle, yhteisten asioiden tutkimukselle ja ajattelulle. Aidossa moniäänisessä dialogissa osallistujat kykenevät pohtimaan objektiivisesti kaikkein haastavimpia ja perustavanlaatuisimpia kysymyksiä yhdessä, omista käsityksistä hetkeksi vapautuneena.

”Ajattelu kehittyy.”

Kun dialogin jälkeen tai sen aikana palataan omien lähtökohtaisten käsitysten äärelle, huomataan, että dialogissa kehittynyt ymmärrys ylittää yksittäiset käsitykset ja myös niiden summan.

Näin ajattelu kehittyy. Se kehittyy yhdessä ja se kehittyy vain, kun yritämme ymmärtää muiden käsityksiä.

Jos dialogi ei ole aidosti ymmärryksen lisääntymiseen tähtäävä, moniääninen ja tasa-arvoinen, jää se usein huomaamattomaksi ja läpipääsemättömäksi esteeksi yksittäisten ihmisten, työryhmien tai organisaatioiden kehitykselle.